Dá lea Guovdageainnu suohkan

Guovdageainnu suohkan lea Norgga stuorimus suohkan viidodaga ektui, 9704 viidodatkilomehtera, sullii seammá go fylkkat Oslo, Akershus ja Østfold oktiibuot. Dan viidodagas leat 640 viidodatkilomehtera guollejávrrit, lohku lea birrasiid 10 000 jávrri. Álbmotčoahkkisvuohta lea 0,3 olmmoš juohke viidodatkilomehteris.

Suohkan lea lulimusas Finnmárkku duoddaris, ja rájit leat Álttá guvlui davás, Kárášjoga guvlui nuorttas, Tromssa fylkka guvlui (Ráissa ja Návuona suohkanat) oarjjás ja Suoma guvlui (Eanodaga/Hetta suohkan ja Anár) lulás.

Dálkkádat

Sis-Finnmárku lea okta Norgga goikáseamos báikkiin, dálkkádat lea subárktalaš. Leat dássedis buolaš dálvvit ja liegga geasit. Beaivváš lea horisonta vuolábealde sullii 7 vahkku loahpas skábmamánus ođđajagimánu gaskkamuddui. Gaskaijabeaivváš lea miessemánu loahpas borgemánnui.

Luondu

Luonddus leat riggodagat, fuođđu, guolli ja luopmánat ja muorjjit. Dáppe leat geađgelágit/luonddugeađggit mat lea bivnnuhat hearvageađgin gaskariikkalaš márkanis. Geahččalanbohkamat čájehit ahte gávdnojit minerálat ja jállometállat muhtun guovlluin.

Logut

Suohkan olmmošlohku lei jagi 01.01.2018 2946 olbmo. Girkobáiki lea Guovdageaidnu gos leat badjelaš 2000 olbmo. Mázes, gaskal Guovdageainnu ja Álttá, leat lagabui 300 olbmo. Olbmot muđui orrot 14 smávvagilážiin miehtá suohkana. Álbmotovdáneapmi lea 1997 rájes mannan veaháš vulos guvlui. Ahkečoahkkaneapmi lea eará láhkai go fylkkas ja riikkas muđui – badjel 60 % álbmogis leat gaskkal 20-66 jagi, dan botta go boarrásat badjel 66 jagi lea vuollel beali riika gaskamearis. Suohkan lea stuorimus eaŋkilbargoaddi sullii 280 jahkebargguin (oktii oahpaheaddje jahkebarggu).

Na muitala Statistalaš guovddášdoaimmahat Guovdageainnu suohkana birra.

Sámi suohkan

Sullii 85–90 % suohkana ássiin leat sámegielagat, ja sámegiella ja dárogiella leat dássálaga hálddašangiellan. Guovdageainnus lea girjás kultur- ja organisašuneallin, lagabui 80 iešguhtet searvvi. Suohkanis leat ea. ea. girkut/kapeallat, kulturviessu, nuoraidviessu, teáhter, valáštallanhálla, gilišillju oktan dávvirvuorkkáin, dáiddabádji ja boarrásiid doaibmaguovddáš.

Ásahusat suohkanis

Guovdageainnus lea riika áidna joatkkaskuvla mas lea boazodoallooahppu: Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvla lea ásahuvvon erenoamážit sápmelaččaide gos vuolggasadji leat árbevirolaš ealáhusat ja sámi kultuvra, oktan dábálaš oahppofálaldagaiguin joatkkaskuvlla dásis. Sámi allaskuvla, Norgga gaskariikalaš olmmošvuoigatvuođa institušuvdna ossodat Guovdageaidnu (ovddeš Gáldu), Sis-Finnmárkku studeantaovttastus, Sámi árkiiva ja Sámedikki oahpahusossodat ja giellaossodat dollet buohkat viesu Diehtosiiddas mii lea guovdu Guovdageainnu.

Doalut

Erenoamáš dáhpáhusat leat Beassášfestivála mii lea kultur-, heargegilvovuodjin-, valáštallan- ja musihkkafestivála gos leat lagabui 40 lágideami. Festivála guovddážis namuhit Sámi Grand Prix ja árbevirolaš heargegilvovuodjin máilmmimeasttirgilvu. Festivála lea dál ásahuvvon sierra vuođđudussan.

Boazodoallu

Boazodoallu lea suohkana deháleamos ealáhus. Boazodoallu oktan meahcceealáhusain lea sámi kultuvrra caggi.

Historja

Guovdageaidnu šattái vuohččan sierra suohkanin ođđajagimánu 30. b., 1851. 1813s šadde Guovdageainnu ja Ávjovári (Kárášjohka) báhpaguovllut ja Kistrand ja Kjelvik (Nordkapp) oassin Porsáŋggu suohkanbáhpaámmahii. Dát bisttii gitta suohkan šattai fas sierra báhpaguovlun ja maiddái de sierra suohkanin, dalle 1851.

Gávdnet go dan maid ozat?