Ovdamunit fárremis Guovdageidnui

Guovdageaidnu lea dat gievrramus sámegielat biras ja dat áidna ollislaš servodatárena, mii oba gávdnoge, go sámegiella ja kultuvra lea buot surggiin dušše dáppe.

 

 

Guovdageainnus gulahallá sámegillii buot almmolaš ásahusain, buot gávppiin, astoáiggedoaimmain ja buot eará oktavuođain. Dat lea dannego 95% guovdageaidnulaččain leat sámegielagat. Jos fárret Guovdageidnui, de ohppet du mánát sámegiela, beroškeahttá das ahte leago dus dat mihttun.

Muhto dannego Guovdageaidnu lea rádjeguovllus ja go Sápmái gullet máŋga riika, de máhttet guovdageaidnulaččat ollu eará gielaid maid: Sihke suomagiella, dárogiella, ruoššagiella, ruoŧagiella, eŋgelasgiella, duiskagiella ja ollu eará gielat gullojit Guovdageainnus.

Guovdageaidnu lea maid dat guovlu, gos sámi kultuvra lea buot nannoseamos oba Sámis. Sámi kultuvra Guovdageainnus ii lea vuostamužžan čájáhussan duristtaide, muhto sii maid leat buresboahtimat vásihan dihte albma sámi kultuvrra.

Guovdageainnus lágiiduvvojit ain heajat, main leat máŋgaduhát guossi, konfirmášuvnnat dáppe leat seamma stuorrátgo dáčča- ja rivgoheajat, ja dáppe lágiiduvvo maid stuorimus ja boarraseamos sámi festivála beassážiid. Guovdageainnus leat olbmuin sámi namat, sohka lea deaŧálaš ja olbmot dihtet iežaset máttuid birra máŋgačuođi jagi maŋos. Fiidnámus čiŋat mat guovdageaidnulaččain leat, leat árbevirolaš sámi gávttit, luhkat, beaskat, gápmagat, gahpirat ja fáhcat máid báikki nissonat ieža gorrot. Go Guovdageaidnulaččat čiŋadit, de leat buohkain sullii seammalágan, sámi biktasat.

Dasalassin ii leat sámi boazodoallu gostege nannoseappotgo Guovdageainnus. Dálvet guhtot Guovdageainnus 79.000 bohcco.

Guovdageaidnu lea guovllu dáfus dat stuorimus suohkan Norggas ja dáppe leat 10.000 guollejávrri, ollu muorjjit (nu go luopmánat, joŋat, čáhppemuorjjit ja sarrihat), eanemus rievssahat Norggas, ealggat, čuoikkat, gaskaijabeaivváš, goike geasit, buolaš dálvvit ja guovssahas. Guovssahasa oaidná earenomaš bures Guovdageainnus go leat garra buollašat ja unnán goanstačuovggat dálvet.

Dábáleamos jienat Guovdageainnus leat beanaciellan, oktonas scooter jikŋon eano nalde ja biegga mii njurgu viessočiegaid birra dálvet, dahje čuoika ja jaskatvuohta geasset.

Muđui lea sámi luohti eallaseappot Guovdageainnus, go makkárge earabáikkis. Ja dat gullogo boazoeaiggádat ealo lusa iđđes vuoddjájit ja go dálonat sirkki eanus vulget bivdit dahje loddet.

Dábaleamos hájat Guovdageainnus lea ráinnas áibmu, buolaš mii gáská njuni ja luonddu šattut, mat birastit viesuid, luottaid ja bálgáid.

Guovdageainnus ii darván čalbmi dušše dasa mii lea jur njuni ovddas, go dáppe oainnát miillaid juohke guvlui.

Sihke politihkka ja hálddašeapmi Guovdageainnu suohkanis jođihuvvo sámi máilmmeipmárdusa ja riekteipmárdusa mielde. Dat mearkkaša ahte mii leat Sámi váibmu. Guovdageainnu suohkan lea máŋggadáfus ovdavázzin sámi áššiin ja suohkana višuvdna lea danne leat "ofelažžan Sámis".

Sámi suohkan nr. 1

Guovdageaidnu lea stuorimus sámi suohkan ja dáppe leat eanemus jienasteaddjit sámi jienastuslogus olles Norggas. Guovdageaidnu lea maid Norgga sámedikki giellahálddašanguovllus. Sámedikkis leat ovdánahttindoarjagat ieš guđet ge doaimmaide. Dáppe gávnnat eanet dieđuid dán birra.

Finnmárku fylkkagielda čilge ja addá dás buriid ákkaid manne njulget njuni davás ja Guovdageidnui.

Gávdnojit maid ekonomalaš ovdamunit maid orrumis ja bargamis riika davimus guovllus. Earet eará mákset sihke ovttaskas olbmot ja ealáhusat unnit vearu go riikas muđui, dien berre áinnas váldit vuhtii go ohcala deike.