Mii lea suohkan?

Suohkan lea dihto geográfalaš guovlu, ja hábme báikkálaš servodaga gos ássit galget searválaga čoavdit muhtin bargguid. Dát leat ovdamearkka dihte mánáidgárdi ja vuođđoskuvla, astoáiggefálaldagat nuoraide ja vuorrasiidda, párkkat, falástallanrusttegat ja girjerádjosat.

Norggas leat oktiibuot golbma stivrendási. Bajimus dássi lea Stuoradiggi ja ráđđehus mat stivrejit  Norgga stáhta. Vuolit dássi lea fylkagielda. Norggas leat mis 19 fylkka. Fylkagieldda barggut leat earret eará joatkkaoahppu, bátnedearvvašvuođabálvalusat ja skuvlasáhttu. Moadde spiehkasteami leat gal, nu movt Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla, mii lea Guovdageainnus, ja mii lea departemeantta vuolde iige fylkagieldda vuolde. Suohkan lea goalmmát ja vuolimus stivrendássi. Suohkan sihkkarastá ássiide báikkálaš iešstivrejumi muhtin áššiin nu movt namuhuvvon dás bajábealde.

Suohkanstivrra veažir - (BildeKlikkForStorVersjon)Suohkanstivrra veažir Marie Louise Somby Movt Guovdageainnu suohkan stivrejuvvo?

Politihkkarat dahket stuorimus mearrádusaid suohkanis, mearrádusat main lea mearkkašupmi máŋgasiidda dahje buohkaide geat orrot suohkanis. Sii mearridit ovdamearkka dihte galgá go huskejuvvot ođđa skuvla ja man ollu ruhta dasa galgá biddjot. Go dan leat mearridan, de lea hálddahus mii galgá álggahit barggu duohtandahkat skuvlahuksema. Lea maiddai suohkanstivra mii ovdamearkka dihte lea mearridan guhte njuolggadusaid vuođul galgá mearridit gii oažžu fuolahusásodaga, ja de lea hálddahus mii juolluda ohcciide ásodaga mearriduvvon njuolggadusaid vuođul.

Politihkkarat eai stivre dan máid beaivválaččat bargat, dan dahká hálddahus.

Politihkkalaš stivren

Suohkanis leat politihkkarat geat dahket daid politihkalaš mearrádusaid dahje daid stuora mearrádusaid. Dat mearkkaša ahte dat earret eará mearridit suohkan bušeahta, ahte galge go hukset ođđa skuvlla dahje galgá go mis leat mánáid- ja nuoraidfálaldag, ovdamearkka dihte jiekŋa- ja luistenšillju.

Guovdageainnus válljejit ássit áirasiid suohkanstivrii. Guovdageainnu suohkanstivrras leat 19 áirasa mat ovddastit iešguhtet bellodagaid ja listtuid. Suohkanstivra lea suohkana bajimus politihkalaš orgána. Sátnejođiheaddji jođiha suohkanstivrra.

Ovdagoddi lea suohkana nubbin bajimus orgána. Guovdageainnu ovdagottis lea 5 miellahtu ja sátnejođiheaddji lea lávdegotti jođiheaddji. Ovdagoddi ráhkkanahttá áššiid suohkanstivrii. Sii galget meannudit ekonomiijaplána, bušeahta ja vearromearrádusaid ovdal go dat mearriduvvojit suohkanstivrras. Sii meannudit maiddai eará áššiid, mat eai galgga mearriduvvot suohkanstivrras.

Manne vállje dákkár modealla? Ovdagoddi buktá mearrádusevttohusaid iešguhtet áššiide, dat mearkkaša ahte rávvejit máid suohkanstivra berrešii mearridit dihto áššiin. Dán láhkái leat buot bellodagat ožžon vejolašvuođa váikkuhit ovtta ášši ovdal go galgá ságaškuššot ja mearriduvvot suohkanstivrras. Ii leat daddjon ahte bellodagaid áirasat álo čuvvot ovdagotti mearrádusevttohusa.

Hálddatlaš stivren

Suohkanis eai dárbbašuvvo dušše politihkkarat. Suohkanis ferte lea hálddahus mii bearráigeahččá ahte dat mii lea mearriduvvon suohkanstivrras duođas dáhpáhuvvá. Hálddahusa bajimus jođiheaddji lea ráđđeolmmái. Ráđđeolmmái galgá bearráigeahččat ahte dat maid suohkanstivrra mearrida álggahuvvo, ja sus lea ovddasvástádus suohkana beaivválaš doaimmas. Guovdageainnus leat mis vihtta suohkansuorggi/-ovttadaga; Kultuvra- ja bajásšaddan, Sosiála bálvalusat (NAV), Dearvvašvuohta ja fuolahus, ráđđeolbmá bargoveahka ja teknihkalaš ovttasdat. Juohke ovttadagas lea iežas suohkanhoavda.

Válga

Norggas mis lea gorrelohkoválgá. Dat mearkkaša ahte bellodat oažžu nu galgge proseantta áirasiin go ožžot proseantta jienaid.

Gii sáhttá jienastit?

Buot norgga stáhtaborgárat geat leat deavdán 18 jagi, dahje devdet 18 válgajagi, sáhttet jienastit válggain. Suohkanválggain sáhttet maiddai ássit geat eai leat stáhtaborgárat jienastit, muhto de fertet orron Norggas unnimusat golbma jagi.

Movt sáhtát váikkuhit politihkkariid

Dan dagat go leat doaimmalaš! Sáhtát čállit lohkkireivve, searvat miellahttun politihkalaš bellodagaide dahje sáddestit e-boastta sátnejođiheaddjái. Don sáhtát maiddai váikkuhit nuoraidráđi bokte, gos lea du skuvllas okta oahppiáirras.

Muhto deháleamos lea ahte jienastit válggain!

Gávdnet go dan maid ozat?