Vearroboađus

Vearroetáhta meannuda vearrodieđáhusa (selvan) maid jahkásaččat deavddát ja sáddet. Maŋŋel go vearroetáhta lea meannudan du vearrodieđáhusa de oaččut iežat vearrobohtosa. De beasat diehtit leat go máksán beare ollu dahje beare unnán vearu. 

Eanas bálkábargit ja pensionisttat ožžot vearrobohtosa 2017 ovddas áramusat 27.beaivvi geassemánus. Jus dalle ii leat boahtán, de lea 15.beaivvi borgemánus nubbi vejolašvuohta. Maŋŋel dan boahtá vearroboađus dađistaga go gárvána gitta 24. beaivvi golggotmánu rádjái. Jus leat vearrodieđáhusa báberhámis sádden, de boahtá vearroboađus áramusat borgemánus. Lea vearroetáhta gii addá dieđu goas vearroboađus lea gárvvis. 

Eanet dieđuid vearrobohtosa birra gávdná dáppe.

Vearroboađus 2017

 

Reastavearu 

Reastavearu galgá máksit golbma vahku maŋŋel go vearroboađus lea sáddejuvvon vearromáksái, muhto goitge áramusat borgemánu 20. beaivvi. Reastavearru badjel 1000 ruvnno máksojuvvo guovtti termiinnain. Nubbe termiinna máksináigi lea vihtta vahku maŋŋel vuosttaš máksinbeaivvi. Dutnje sáddejuvvojit máksinbáhpirat poasttas. Elektrovnnalaš geavaheaddjit ožžot máksinbáhpiriid Altinn bokte. Vaikko it leat ge vel ožžon máksinbáhpiriid de leat goitge geatnegasvuohta máksit áigemearrái. Diehtu máksima birra čuožžu vearrobohtosis. 

Muitte fal atnit rievttes KID-nummára ja báŋkokontonummára. 

Jus it sáhte máksit reastavearu dan beaivvi go galggat, de lea dehálaš ahte válddát oktavuođat vearrogáibideddjiin.

 

Ruhta buorrin

Jus vearroboađus čájeha ahte dus lea ruhta buorrin de dábálaččat boahtá ruhta du kontui oalle fargga maŋŋel go livnnet lea almmuhuvvon. Ruhta mákso dan báŋkokontui mii čuožžu dan ovdagihtii devdojuvvon vearrodieđáhusas, jus it leat dáhtton dan rievdaduvvot. Lea dehálaš ahte iskkat dán. Ruhta buorrin unnit go 100 ruvnno ii mákso.

Jus don leat vealgugas almmolaš ruđa de sáhttá dat gessot dan ruđas mii dus lea buorrin vearus. Dat gohčoduvvo vuostarehkenastin. 

 

Vuostarehkenastin

Vuostarehkenstin lea go vearroruhta mii dus lea buorrin adno gokčat almmolaš vealggi. Sáhttá almmolaš vealgi nugo:

  • vearru eará suohkaniidda
  • suohkandiva
  • opmodatvearru
  • momsadiva

Don oaččut vearrogáibideaddjis disponerenreivve mii lea dieđáhus ahte vuostarehkenastin lea čađahuvvon. Reive sáddejuvvo seamma beaivvi go vearrobohtosa dáhton. Dát reive čilge makkár vealgguheaddji lea dáhtton vuostarehkenastima ja vuostarehkkenastun supmi. Jus maŋŋel vuostarehkenastima ain lea báhcán vearroruhta buorrin de dat máksojuvvo dutnje.

Váldde oktavuođa vealgguheaddjin oažžun dihte dieđu juste makkár rehkega/gáibádusa vuostarehkkenastun supmi lea gokčan.

Don sáhtát váidit vuostarehkenastima. Váidagii ii leat sierra skovvi. Don fertet sáddet váidaga čálalaččat boastta mielde. Váidagis fertet čállit manne oaivvildat vuostarehkenastin lea boastut. 

Gávdnet go dan maid ozat?
Venke S. Hermansen
Vearrogáibideaddji/Skatteoppkrever
E-poasta
Telefovdna 922 71 760
Anders Nils Gaup
Vearrukonsuleanta/Skattekonsulent
E-poasta
Telefovdna 922 60 541

Čujuhus

Poastačujuhus: Guovdageainnu vearrogáibideaddji/Skatteoppkreveren i Kautokeino, Bredbuktnesveien 6, 9520 Kautokeino/Kautokeino

Fitnančujuhus: Suohkanviessu Bredbuktnesveien 6, 9520 Kautokeino.

Tlf/Tfl: 78487100, telefonguovddáš/sentralen Guovdageainnu suohkanis/Kautokeino kommune

E-poastačujuhus/E-postadresse: skatt@kautokeino.kommune.no