Dieđut gáiddusoahpahusa birra ja mot ohcat

Gáiddusoahpahus fállá davvisámegiel gáiddusoahpahusa vuođđoskuvlaohppiide miehtá Norgga.

Gáiddusoahpahusguovddáš lea kulturviesus ja 2018 giđa rájes leat doppe njealje bargi. Fágalaš ovddasvástideaddji gáiddusoahpahusas lea kultuvrra- ja bajásšaddanovttadaga suohkanhoavda. Gáiddusoahpahus lea giella- ja kulturossodaga vuolde, sáhttá váldit oktavuođa doaibmajođiheddjiin. Eambbo dieđuid gávnnat dás.

Gáiddusoahpahusa oahpaheaddjit:

Deaddil dákko – go boađat ohcanbáikái, doppe válljet “Avdeling”/”Ossodat” njuola ja doppe válljet “Gáiddusoahpahus/Fjernundervisning” ja deaddil “Oza”.

Čuovvu suohkana skuvlaruvtto

Oahppit čuvvot Guovdageainnu vuođđoskuvlla skuvlaruvtto.

Oahpahus lea guovtti oasis

Gáiddusoahpahus davvisámegielas lea guovtti oasis, neahttaoahpahus ja hospiteren. Hospiteren lea guovtte geardde skuvlajagis, vahku čakčat ja vahku giđđat. Hospiteremis deattuhuvvo sámi kultuvra ja eallin. Oahppit besset oahppat sániid ja doahpagiid árbevirolaš bargguid ja duoji bokte.

Gáiddusoahpahus

Movt boahtit johtui ja ohcat oažžut oahpahusa?

Buot sámi ohppiin vuođđo- ja joatkkaskuvllain lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas beroškeahttá gos riikkas sii orrot (geahča oahpahuslága, kap 6). Buot oahpahus  čađahuvvo gustojeaddji oahppoplánaid mielde sámegiela váste.

Skuvla/suohkan váldá oktavuođa Finnmárkku fylkkamánniin davvisámegiela neahttavuođđuduvvon oahpahusa váste ja ohcá ovttaskas oahppái diimmuid.

Finnmárkku fylkkamánni galgá bearráigeahččat ahte oahppit ožžot davvisámegiela gáiddusoahpahusa vuoigatvuođaid ja dárbbuid mielde ja geahččat bearrái koordineret ja ovdánahttit fálaldaga vástideaddji daid vuoigatvuođaid. Fylkkamánni juolluda diimmuid ja refušuvnna sámi oahpahusa goluin suohkaniidda/priváhtta skuvllaide vuođđoskuvlasuorggis. Joatkkaskuvllat ožžot refušuvnna sámegieldiimmuid ovddas Oahpahusdirektoráhtas.

Movt ruhtadit olggobealoahpahusa?

Skuvllat maid leat sámi oahppit sáhttet ohcat Finnmárkku fylkamánnis doarjaga individuála oahpahussii diibmologu mielde. Stáhta oahpahuskantuvra addá doarjaga dáidda:

  • Sámegiella 1 (eatnigiella)
  • Sámegiella 2 (oahppit geat máhttet veahá sámegiela muhto eai hálddaš giela ollásit)
  • Sámegiella 3 (oahppit geat eai máhte sámegiela)
  • Sámegiella amasgiellan (oahppit geat eai máhte sámegiela)
     

Maiddai friddjaskuvllat sáhttet ohcat doarjaga, vaikko sii eai leat geatnegahtton addit sámegieloahpahusa.
Nordlándda fylkkamánnis lea ovddasvástádus julevsámegiela ja lullisámegiela gáiddusoahpahusas.

Mii lea Guovdageainnu suohkana ovddasvástádus?

Suohkanis lea bargoaddiovddasvástádus oahpaheaddji ovddas, ja gokčá goluid nu movt bálká, dihtor, telefovdna, interneahtta, bargoreaiddut ja bargolanjat. Guovdageainnus suohkanis lea ovddasvástádus ohppiid sámegieloahpahusa ovddas. Oahppi/ váhnen oažžu fágaplánaid go skuvlajahki álgá, ja jahkebealárvvoštallamiid juovlamánu ja geassemánu. Guovdageainnu suohkana ovddasvástádus lea gávdnat sadjásašoahpaheaddji go neahttaoahpaheaddji lea eret, ja guoddá maiddai sadjásašbargi goluid.

Mii lea ruovttusuohkana ovddasvástádus?

Oahppi ruovttusuohkana/skuvlla ovddasvástádus lea láhčit oahpahuslanjaid, ja rábidit oahpponeavvuid oahppái. Ruovttusuohkan/skuvla oažžu dieđu goas oahpahus sáhttá addot, ja skuvla dáhttojuvvo duođaštit oahpahusáiggi. Ruovttusuohkanis/skuvllas lea ovddasvástádus gokčat mátkegoluid ja orruma hospiterema oktavuođas.

Mot šiehttat gáiddusoahpahusa?

Guovdageainnu gáiddusoahpahusguovddáš ja ruovttusuohkana skuvla/suohkan vuolláičállá čadni kontrávtta dan skuvlajagi ovddas go fállojuvvo davvisámegiela gáiddusoahpahus ovttaskas oahppái dahje jovkui.

Refušuvdnagáibádus

Refušuvdnagáibádus kr 700 diimmus sáddejuvvo guovtte geardde juohke skuvlajagi oahppi ruovttusuohkanii, juovlamánu ja geassemánu. Oahppu ruovttusuohkan sáhttá ohcat refušuvnna Finnmárkku fylkamánnis sámegiela oahpahusa ovddas.

Gávdnet go dan maid ozat?
Karen Proksi
Virksomhetsleder, språk og kultur
E-poasta
Telefovdna 922 30 895
Bodil Utsi Vars
Suohkanjođiheaddji/Kommunalleder
E-poasta
Telefovdna 920 30 212

 Kultuvra- ja bajásšaddanovttadagas/Kultur- og oppvekstenheten