Vuosttaš loaidočálus

 

Giittán suohkanstivraáirasiid buori ja guhkes čoahkkima ovddas ikte duorastaga (09.00 - 20.30). Suohkanstivra leat mearridan sihke ekonomiijaplána 2016 - 2019 ja suohkanbušeahta boahtte jahkái, ja gieđahallán ollu eará áššiid dán jagi maŋemus suohkanstivrras. Dainna váttis ruhtadiliin mii suohkanis lea, ja mii dađi bahábut cakkada ollu višuvnnaid ja áigumušaid, de lean goitge ilus go suohkan dál lea gávdnan ruđaid álggahit nuoraidviesu suohkanii! Dál lea maiddái nuoraidlávdegoddi boahtán sadjái, ja bearjadaga 18.12.15 čoahkkinastá sátnejođiheaddji nuoraidskuvlla ohppiidráđiin gullan dihte sis jurdagiid ja oaiviliid. Munnje lea dehálaš ahte nuorat ieža besset mearridit mii nuoraidviesus berre leat ja movt dat geavahuvvo. Lassin dása vuoruhuvvo maid skuvladearvvašvuođabargi, nu ahte dearvvašvuođafálaldat nuoraide maid buorrána.

 

Dán suohkanstivrras lei sámegielas ja dan geavaheapmái biddjon ollu áigi, ja suohkanstivraáirasat čájehedje stuora beroštumi ráđđeolbmá ovdasátnái mas giella lei guovddážis, nugo juo lunddolaš leage Norggá stuoramus sámi suohkanis. Mii leat easkaládje ožžon johtui Giellagiisá giellaguovddáža suohkanii, mii čađaha sihke kurssaid ja astoáigefálaldagaid dainna ulbmilin ahte ovddidit ja nannet sámegiela. Giellagiisá oažžugoahtá 2016 rájes fásta ruhtadoarjaga Sámedikkis, ja beassá dasalassin ohcat prošeaktadoarjagiidda ruđa Sámedikkis. Dát rahpá stuora vejolašvuođaid sihke suohkanii siskkáldasat bargat gielladikšumiin, ja muđui addit eanet fálaldagaid mánáidgárddiid, skuvllaid, boarrásiid ja earáid ektui. Mun illudan oaidnit movt Giellagiisá ovdána!

 

Muđui lea 2016 bušeahtta juoga mii vuhtiiváldá boaittobealgilážiid bures, mii doalahit muohtaboltunfálaldaga dassážii go suohkanstivrras leat visot áššedieđut, ja Mázii mii oažžut johtui deaivvadanbáikki Máze ássan- ja bálvalusguovddážii seammás go Máze mánáidgárdái almmuhuvvo 50% assisteantavirgi. Mánáidgárddiin olles suohkanis addo dasalassin 30 % haddevuolideapmi nuppi máná ovddas mánáidgárddis, ja 50 % goalmmát (ja njealját) máná ovddas mánáidgárddis. 

 

Suohkanstivra lea maid mearridan buoridišgoahtit luottaid ja divodit visttiid nugo Báktehárjji ja kulturviesu (jus fylkamánni dohkkeha loatnaohcama), ollu luottat leat borrome ja muhtin visttiid fertet doapmat divodit ovdal dagahit stuorat rehkegiid suohkanii. Muđui maid hui buorre go gávnnaimet ruđa IT-virgái suohkanii, nu ahte mii beassat atnigoahtit neahttasiiddu sihke diehtojuohkimii ja nu maid áiggi mielde dahkat vejolažžan elektrovnnalaččat gávdnat bargiid, nummáriid, skoviid jnv. neahttasiiddus. Dušše suohkana facebook-siiddu, mii easkaládje bođii johtui, lei stuora lávki ovddosguvlui!

 

Lassin dáidda mearrádusaide de orru suohkana rehketdoallu čájeheame ahte suohkan viimmat manná plussa beallái ruđalaččat 2015:s, ii leat vuos sihkar, muhto logut orrot čájeheame nu. Diet rápmi gulla ráđđeolbmaide ja ovddeš suohkanstivrii, geat ovdal mu áiggi leat mearridan stuora seastimiid mat dál viimmat orrot addime ruđalaš bohtosiid. Suohkanis leat ain stuora vealggit gokčat ROBEK-plána ektui, nu ahte mii dađi bahábut eat gal beasa eret ruhtabárttiin ovdal loahpageahčen 2017:s. Sávvamis ovdal!

 

Livččii dieđusge ollu, ollu doaimmat maid duođai háliidivččiimet doarjut ja bidjat johtui, muhto dađi bahábut lea ruhta mii mearrida. Obbalaččat lea mu mielas bušeahtta buorre, erenoamážit go eat leat lokten vearuid ja divadiid politihkalaččat. Dasalassin lea vejolaš ollu buoridandoaimmaid čađahit ruhtajuolludemiid haga, nugo omd. geahčadit movt plánabarggut sáhttet čađahuvvot jođáneapppot olbmuide buorrin, ja omd. loktet ealáhuspolitihka digaštallamii dainna ulbmilin ahte ovdánahttit fitnodagaid ja bargosajiid suohkanis. Dan oktavuođas háliidan bovdet buot fitnodateaiggádit gulahallančoahkkimii ođđajagis, gullan dihte leago dahttu álggahit formálalaš ealáhusfierpmádaga Guovdageainnus. Eanet dieđut áiggi ja báikki birra almmuhuvvojit suohkana neahttasiiddus. Mun háliidan dán oktavuođas maid namuhit Sámi Ealáhusgárdina miellagiddevaš jurddán, ja sávan ahte sihke mun ja suohkanpolitihkkárat besset gullat eanet dien birra muhtin heivvolaš áiggi.

 

Muđui sávan buohkaide buriid ja ráfálaš juovlabasiid!

 

Johan Vasara

Sátnejođiheaddji

Guovdageainnu suohkan